Viva España! (y Berlin y Potsdam)

Kylläpä on kiireinen olo, kun en ole kahteen viikkoon ehtinyt kirjoittaa. Taidan nyt luopua suunnitelmistani antaa kattava raportti kaikista reissuistani. Sen sijaan käytän ranskalaisia viivoja :D Uusimmasta vanhimpaan siis, silvuplee.

Potsdam 3.5.

Lähdin lauantaiaamuna Berliinistä Potsdamiin, koska siellä oli luvassa Erasmus-retkeilyä. Tapasin muun porukan rautatieasemalla, mistä suuntasimme keskustaan. Järjestetty kaupunkikierros oli vallan kattava, tosin en morkkiksissani jaksanut kuunnella mitään, vaan ahdistuin keskenäni. Päivä parani huomattavasti, kun kierros loppui ja menimme Sanssoucin puistoon syömään piirakkaa (omenaa ja luumua, nam!). Tämän jälkeen meillä oli muutama tunti aikaa pyöriä keskenämme missä sattuu. Jumitin bulgarialais-tsekkiläis-slovakialaiseen kokoonpanoon ja sain taas nauttia omasta rauhasta, kun toinen puolikas ryhmästä väänsi tsekkiä ja toinen bulgariaa. Emme saaneet juuri mitään järkevää aikaiseksi, vaan kuljeskelimme ympäriinsä. Olisimme halunneet päästä Sanssouciin sisällekin, mutta opaskierrokset oli myyty loppuun jo Paljon Aiemmin. Tyydyimme siis vanhaan kasvihuoneeseen, josta myöhemmin oli remontoitu rokokoo-henkinen talo vieraille. Jännittävintä paikassa oli hauskan brittitädin lisäksi se, että saimme kokoa 57 olevat villatossut, jotka vedettiin kenkien päälle ja sitten saimme luistella ympäri taloa. Lopulta onnistuimme melkein myöhästymään junasta, koska bulgarialaiset halusivat välttämättä kiivetä vielä näkötorniin, emmekä ihan tajunneet, että matkaa rautatieasemalle oli se nelisen kilometriä..

Bulgarialainen E, tärkeä pää ja IKUS-A2.

The Male Model of the Year

Sanssoucia. Näyttäisi paremmalta kesemmällä.

R, J & E. J:lla melkein kiinnostaa.

Berliini 30.4-3.5.
- Lähdin vapuksi Berliiniin, koska tuntui, että kaikki olivat reissussa ja minulla ei hotsittanut jäädä keskenäni Magdeburgiin. Olihan sentään VAPPU. Tosin toisin kuin Suomessa, saksalaiset viettävät tätä työn juhlaa ihan oikeasti vasta 1.5.
- Kävimme N:n kanssa viettämässä tätä työn juhlaa Kreuzbergissä, jossa järjestettiin MyFest, valtava perhetapahtuma. Koko Kreuzberg oli täynnä esiintymislavoja, kojuja ja ihmisiä. Tosin en mene sanomaan, kuinka hyvin black metal sopii lapsiperheille..
- N oli edelleen käsittämättömän hauska tapaus :D Vannoin palaavani kesäkuussa, mutta nyt en ole enää ihan varma siitä, ehdinkö.

Madrid 23.-27.4. ft. TarspaTio Pepe. Puerta del Solin ja Madridin epävirallinen symboli
(virallinen on se karhu ja mansikkapuun)

- Opin, että rautatieasemien lippuautomaateissa käy Electron (varmaan ainoa asia koko Saksassa, missä Electron on ok).
- Halvaksi ja kivuttomaksi ajattelemani matka ei ollutkaan ihan niin halpa ja kivuton, koska jouduin matkustamaan ensin kuusi tuntia junalla Frankfurtiin ja siitä vielä kaksi tuntia bussilla Hahniin ja siitä vielä kaksi tuntia koneella Madridiin. Molemmat matkat suoritin hyvinvalvottujen öiden jälkeen, joten kokemus oli paikoitellen varsin kuluttava. Varsinkin, kun juniakin piti vaihtaa neljä kertaa.
- Halvaksi matka ei tullut siksikään, koska onnistuin tuhlaamaan 150 e vaatteisiin. Mutta kun minä tarvin uudet farkut! Ja uusia toppeja kesäksi! Ja toinen harmaa huppari! Ja uudet tennarit, jotka ovat kokonaan luonnon omista raaka-aineista ja siten erittäin ympäristöystävälliset!
- Poltin itseni, koska Madridissa oli koko ajan joku +25 varjossa ja hippasin siellä ympäriinsä minimaalisessa topissa ja sortseissa, jotta en sulaisi ihan täysin kokonaan.
- Korkeasta ulkolämpötilasta huolimatta itse taloissa on kylmä.
- Espanjalaiset (miehet) eivät tunne henkilökohtaista tilaa. Jokainen tarjokas tunkee naamansa noin puolen millin etäisyydelle ja mukaan vongutaan oikein urakalla. Ei kiitos tällä kertaa.
- Torstai-illan kunniaksi päätimme lähteä Tarspan kanssa kaapunnille (missä lauloimme täysillä PMMP:tä). Kävimme parissa baarissa, mutta enhän minä ollut tottunut moiseen kuumuuteen ja tupakansavuun, että pakkohan sieltä oli lähteä pois. Pakotin Tarspan vielä kaiken lisäksi kävelemään kotiin, vaikkei meillä ollut kovin tarkkaa käsitystä siitä, mihin suuntaan pitäisi lähteä. Eksyimme vain kerran. Mutta minulla oli ainakin hauskaa.
- Kävin hurjan jännittävässä metrossa, joka teki matkaa maan keskipisteessä. Piti meinaan tulla viidet piiiitkät liukuportaat ylös, ennen kuin pääsi takaisin maanpinnalle. Matka maanpintaan kesti n. 3 minuuttia ja 30 sekuntia, jos ei ollut ruuhkaa.
- Kävimme myös tutustumassa paikallisen nuorison yöelämään Tarspan ja Tarspan kämppisten kanssa. Yliopiston urheilukentällä järjestettiin boteillon (suom. pullo), jonne nuoret voivat tulla vetämään totaaliset lärvit ihan rauhassa. Espanjassa kun siis asutaan huomattavasti pidempään vanhempien luona kuin meillä Suomessa. Kyseinen tapahtuma muistutti hieman Ruisrockia, mutta ulkona vain oli pimeämpää.
- Syksyllä alan taas opiskella espanjaa.
- Madrid on ihan hiton ihana. Suosittelen kaikille.

Metro!120 cm leveä ilmapatja, joka piti puhaltaa suullisesti.
Olen lopultakin valmis (ja uupunut).

Tarspa ja voileipä Retirossa. Kyseessä on siis huhtikuu.